Litterointi

Yleistä litterointiprojekteista

Litteroitava aineisto voi pitää sisällään sanelun tai vaikkapa ryhmähaastattelun, joka halutaan kirjalliseen muotoon. Litteroitava aineisto voi olla myös videomuodossa. Litterointia tehdään niin julkisia tutkimushankkeita kuin yritysten tarpeita varten. Kääntövoima tarjoaa myös käännöslitterointia, jossa litteroitava äänite käännetään purkamisen yhteydessä.

Sovimme litterointiprojekteista aina tarpeidesi mukaan. Arvioimme projektin keston ja kustannukset käsiteltävän aineiston sekä vaaditun litterointitarkkuuden perusteella.

Ennen projektin aloitusta sovitaan, mikä on litteroinnin tavoite: joissakin tilanteissa saatetaan tarvita paljon tietoa vaikkapa täytesanoista, kun taas toisinaan halutaan keskittyä puheen lisäksi puhujien nonverbaaliseen viestintään. Kun tiedämme ennen litterointityön aloitusta, mikä on tärkein tarkastelun kohde, projektin lopputulos soveltuu varmasti parhaiten tarkoitukseensa.

Litteroitava aineisto voi olla joko ääni- tai videomuodossa.

Peruslitterointi

Yleisimmässä litterointityylissä tekstistä karsitaan pois vain sellainen sisältö, joka ei ole merkityksellistä tai olennaista kussakin projektissa. Teksti voi siis sisältää puheen lisäksi tietoja puhujien ilmeistä ja eleistä sekä tunteenilmauksista. Puhe litteroidaan puhekielisenä, ja teksti sisältää myös toistoja, täytesanoja ja muita puheenulkoisia tekijöitä, jos ne ovat olennaisia projektin tavoitteen kannalta.

Peruslitteroinnin tuloksena saadut tekstit vaihtelevat paljon tyyliltään mutta sopivat yleensä tarkoitukseensa.

Yleiskielinen litterointi

Puhuttu aineisto litteroidaan sanatarkasti, mutta puhetta siistitään hieman: tekstistä jätetään pois niin kutsuttu sisällötön aines, kuten tauot, toistot ja täytesanat.

Yleiskielistä litterointia käytetään erityisesti silloin, kun puheenaihe on tärkeämpi kuin lausunta. Esimerkiksi tutkimushaastattelujen aineistot litteroidaan useimmiten yleiskielisesti, koska tärkeintä on haastateltavan mielipide – ei hänen puhetapansa ja äänensä.

Puhekielinen eli keskusteluanalyyttinen litterointi

Aineisto litteroidaan mahdollisimman tarkasti puhekieltä ja puhujien käyttäytymistä mukaillen. Tämä tarkoittaa, että litterointiin voidaan sisällyttää esimerkiksi seuraavat puhetilanteen ominaisuudet:

• kaikki puhujan sanomat sanat, mukaan lukien toistot ja täytesanat
• tauot ja tiedot niiden pituuksista
• äänenpainot ja -sävyt
• tunteenilmaukset (sanalliset ja sanattomat)
• puheen ulkopuolinen aines, kuten eleet ja ilmeet.

Puhekielistä eli keskusteluanalyyttistä litterointia käytetään, jos tarkoitus on analysoida puhetilannetta ja puhujien vuorovaikutuksia tarkemmin sen sijaan, että keskityttäisiin pelkkään puhesisältöön. Esimerkiksi ryhmähaastattelututkimukset voidaan litteroida keskusteluanalyyttisesti, sillä näissä tapauksissa usein halutaan tutkia koko vuorovaikutustilannetta.

Koska aineiston litteroinnissa keskitytään myös puheen ulkoisiin tekijöihin, on litteroitava aineisto usein videomuodossa.

Puhekielinen litterointi on litteroinnin tarkin taso, ja näin ollen myös sen kustannukset ovat hieman korkeammat kuin vähemmän yksityiskohtaisuutta vaativissa projekteissa.

Käännöslitterointi

Usein käännöslitterointia käytetään silloin, kun tutkimusartikkeli kirjoitetaan eri kielellä kuin millä tutkimusaineisto on puhuttu. Esimerkiksi haastattelututkimuksissa voi olla hyödyllistä haastatella tutkittavia heidän omalla kielellään ja käännättää aineisto jälkikäteen tutkimusraportin kielelle.

Käännöslitteroinnin kustannukset ovat korkeammat kuin muissa litterointitavoissa, koska hintaan lisätään käännöskulut. Muuten litteroinnin hinnoitteluun vaikuttavat samat tekijät kuin muissa litterointitöissä.